Palkkaa vai osinkoa?

Kannattaako nostaa ennemmin palkkaa vai osinkoa? Kysymys, johon törmäämme säännöllisesti joka vuosi. Tämän kirjoituksen aikana on tarkoitus tarkastella tätä kysymystä eri näkökulmista. Vastaukseen vaikuttaa niin olosuhteet kuin yrittäjän tavoitteetkin. Lähtökohtana kannattaa kuitenkin aina pitää sitä, paljonko yrittäjä (ja hänen perheensä) tarvitsevat rahaa yksityismenoihinsa. Lisäksi pitää selvittää, paljonko yhtiöstä yleensäkin voi nostaa varoja.

Tulee siis selvittää ainakin seuraavat olosuhteisiin vaikuttavat asiat:

  • Yrityksen nettovarallisuus osakaskohtaisesti
  • Yrityksen tulos ennen veroja ja yrittäjän palkkaa
  • Onko yhtiössä muita osakkaita
  • Ovatko osakkaat YEL- vai TYEL-vakuutettuja

 

Tavoitteita voivat olla esimerkiksi:

  • Minimoida sekä yhtiön että osakkaan maksamat verot
  • Nostaa voitot mahdollisimman pian omaan taskuun
  • summa x käteen mahdollisimman pienin veroseuraamuksin

Mitä ovat osakeyhtiön jaettavissa olevat varat?

Osakeyhtiön oma pääoma jaetaan sidottuun ja vapaaseen pääomaan. Sidottua pääomaa ovat osakepääoma, ylikurssirahasto, arvonkorotusrahasto ja vararahastot. Muu oma pääoma on vapaata omaa pääomaa. Kaikki vapaa pääoma ei kuitenkaan ole automaattisesti jaettavissa, minkä vuoksi tilinpäätöksen liitetietona tulee ilmoittaa erikseen jaettavissa oleva vapaa oma pääoma. Jaettavissa olevan vapaan pääoman määrä saadaan vähentämällä vapaasta omasta pääomasta aktivoidut perustamis-, tutkimus- ja kehittämismenot. Lisäksi vähennetään yhtiön hallussa olevien oman ja emoyhtiön osakkeiden hankintameno sekä yhtiöjärjestyksen mukaan vararahastoon siirrettävä tai muutoin jakamatta jätettävä määrä. Lisäksi esimerkiksi osakaslainat rajoittavat osingonjakomahdollisuutta.

Palkan ja osingon verotus

Palkan eli ansiotulon verotus on progressiivista eli veroprosentti nousee asteittain tulotason kasvaessa. Erilaiset vähennykset omassa verotuksessa vaikuttavat kuitenkin verotettavan ansiotulon määrään. Palkka on yritykselle vähennyskelpoinen meno, mutta aina ei kuitenkaan kannata pienentää yrityksen tulosta palkalla. Palkanmaksusta yhtiölle aiheutuviin kustannuksiin vaikuttaa myös se, onko osakas TYEL- vai YEL-vakuutettu. Palkanmaksu TYEL:n piiriin kuuluvalle osakkaalle aiheuttaa yleensä enemmän kuluja yritykselle, kuin YEL-vakuutetulle maksaminen.

Osinkotulojen verotus on hieman monimutkaisempaa ja koostuu useasta eri asiasta. Osinko ei ole yrityksen kirjanpidossa vähennettävä kulu, vaan se on osa tulosta, josta yhtiö maksaa kiinteän 20 % yhteisöveron. Vasta tämän jälkeen osinkoja jaetaan osakkaille.  Näin ollen osingosta on käytännössä aina maksettu ensin tämä 20 % vero ja sen jälkeen vielä maksetaan sen jaosta koituvat verot.

Listaamattoman yhtiön jaettavia osinkoja verotetaan kahden pääperiaatteen mukaan:

  • Kun osinkoa jaetaan enintään 8% yrityksen nettovarallisuudesta, puhutaan huojennetun veron alaisesta osingosta tai pääomatulo-osingosta. Tällöin maksetusta osingosta 25% on veronalaista pääomatuloa ja loput 75% verovapaata tuloa. Tämän osingon määrä voi olla enintään 150 000 euroa per osakas.
  • Kun osinko ylittää tämän 8% osuuden, on ylimenenevästä osingosta 75% verotettavaa ansiotuloa ja 25% verovapaata.

 

Tämä siis tarkoittaa, että osinkoja voidaan verottaa joko pääoma- tai ansiotuloverotuksella, riippuen mistä osingosta on kyse. Jotta pääomatulo-osinkoa pääsisi nostamaan mahdollisimman paljon, pitäisi yhtiön nettovarallisuutta kasvattaa todennäköisesti useita vuosia. Nettovarallisuus kasvaa sitä nopeammin, mitä enemmän tulosta jätetään yhtiöön. Nettovarallisuus on valtaosassa yrityksiä yhtä kuin oma pääoma. Tarkista kuitenkin nettovarallisuuden määrä kirjanpitäjältäsi, ennen kuin teet päätöksiä osingonjaosta, sillä edellä mainitusta on joitakin poikkeuksia.

Maltillisen palkan ja verohuojennetun osingon yhdistelmä on usein järkevin vaihtoehto. Nyrkkisäännön mukaan yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa niin kauan, kun ansiotulojen veroprosentti jää alle 26 prosentin. Tämä veroaste tulee yleensä vastaan noin 40 000-60 000 euron verotettavalla ansiotulolla.

Milloin osinkoa voidaan jakaa?

Osinkoa voidaan jakaa, kun yhtiöön on kertynyt jaettavissa olevia voittovaroja. Osingonjakoa varten tulee olla yhtiökokouksen vahvistama tilinpäätös ja yleensä osinkoa jaetaankin vai kerran vuodessa tilinpäätöksen valmistuttua. Varsinaisen osingon jakamisen jälkeen voidaan kuitenkin jakaa niin sanottua lisäosinkoa. Yhtiön maksuvalmius ei kuitenkaan saa vaarantua liian suurien osinkojen takia.

Hallituksen ehdotus osingonjaosta merkitään tilinpäätökseen, mutta lopullinen päätös kirjataan (tilintarkastuksen jälkeen pidettävään) yhtiökokouspöytäkirjaan. Pöytäkirjaan merkitään myös päivä, jolloin osinko on nostettavissa. Jos tätä päivää ei pöytäkirjaan määritellä, osingon katsotaan olevan nostettavissa heti. Yrityksen nettovarallisuus vahvistetaan kalenterivuosittain ja yhtiön tilikausi voi vaikuttaa siihen, milloin osinkoa voi nostaa päättyneen tilikauden nettovarallisuuden perusteella.

Kumpi siis on kannattavampaa?

Yleisellä tasolla voidaan lähestyä asiaa kahdesta eri tulokulmasta. Jos tavoitteena on pitkällä aikavälillä optimoida kokonaisveroastetta, kannattaa palkkaa nostaa siihen asti, kun ansiotulojen veroprosentti on alle yhteisöveron 20 %. Tällöin yhtiön tuloksesta maksetaan 20 % yhteisöveroa ja loppu jää kerryttämään nettovarallisuutta, jolloin myöhempinä vuosina voidaan nostaa enemmän pääomatulo-osinkoa.

Jos taas tavoitteena on nostaa mahdollisimman paljon rahaa itselle nyt mahdollisimman pienin veroseuraamuksin, kannattaa palkkana nostaa siihen asti, kun ansiotulovero jää alle 26 %. Sen jälkeen tilannetta pitää arvioida yhtiön nettovarallisuuden ja yrittäjälle käyttöön tarvittavan rahasumman perusteella. Kirjanpitäjä on oiva apu suunnittelussa, jos on tarve nostaa yhtiöstä enemmän varoja.