Mikä tulolähdejako?
Tulolähde on verotuksessa esiintyvä käsite. Tulolähdejako perustuu kolmen eri verolain mukaan laskettavalle verotettavalle tulolle. Elinkeinotoimintaa verotetaan elinkeinoverolain (EVL) mukaan, muun toiminnan tulolähdettä tuloverolain (TVL) mukaan ja maatalouden tulolähdettä maatilatalouden verolain (MVL) mukaan. Yleensä esimerkiksi osakeyhtiön muun toiminnan ohessa harjoittama huoneiston vuokraustoiminta on kuulunut henkilökohtaiseen tulolähteeseen ja varsinainen toiminta luonnollisesti elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Eri tulolähteet edellyttävät tulolähdejaon mukaista erillislaskentaa sekä kirjanpidossa että verotuksessa, sillä esimerkiksi jaksotussäännökset ja verotuskäsittelyt eroavat toisistaan. Ikävintä on kuitenkin se, että toisessa tulolähteessä syntyvää tappiollista tulosta ei voi vähentää toisen tulolähteen voitollisesta tuloksesta, vaikka koko yrityksen tulos olisi negatiivinen. Muutokset tuovat tähän helpotusta monille yrityksille.
Tulolähdejako poistuu osakeyhtiöiltä
Tulolähdejako poistuu lähtökohtaisesti kaikilta yhteisöltä, poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt, asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt. Uudet säännökset eivät siis vaikuta toiminimien, kommandiittiyhtiöiden ja avoimien yhtiöiden verotukseen. Yhdistykseen ja säätiöön, jota ei pidetä yleishyödyllisenä, sovelletaan jatkossa elinkeinoverolain säännöksiä myös silloin, kun sen toiminta ei ole elinkeinotoimintaa eli TVL-tulolähde näissäkin tilanteissa poistuu. Uusia säännöksiä sovelletaan verovuodesta 2020 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia säännöksiä sovelletaan jo sellaisten tilikausien verotuksessa, jotka päättyvät 2020 puolella.
Elinkeinoverolakia on muutettu siten, että sitä sovelletaan yhteisöjen verotuksessa kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta MVL:n mukaan laskettavaa maatalouden tulosta. Lakimuutoksen jälkeen aiemmin TVL-tulolähteeseen kuulunut omaisuus kuuluu yleensä yhteisöjen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen lisättyyn uuteen omaisuuslajiin, muuhun omaisuuteen. Muun omaisuuden perusteella syntyvät menot voidaan lähtökohtaisesti vähentää kaikista elinkeinotulolähteen tuloista. Kuitenkin esimerkiksi muuhun omaisuuteen kuuluvan omaisuuden luovutustappiot ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia. Jos osakeyhtiö myy muuhun omaisuuteen kuuluvan osakehuoneiston tai kiinteistön, voi luovutustappion vähetää kaikista elinkeinotuloista. Mikäli muuhun omaisuuteen kuuluu muita osakkeita tai esimerkiksi henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksia, näiden myynnistä syntyneet luovutustappiot ovat vähennettävissä vain muun omaisuuden veronalaisista myyntivoitoista verovuonna ja seuraavana viitenä vuotena.
Näillä yhteisöillä, joilta muun toiminnan tulolähde (TVL) poistuu, muun toiminnan tulolähteen vahvistetut, käyttämättä olevat tappiot verovuosilta 2010-2019 siirtyvät elinkeinotulolähteessä vähennettäviksi. Tappioiden käyttöaika on edelleen tappion syntymisvuotta seuraavat 10 vuotta. Luovutustappioiden osalta TVL-tulolähteessä verovuosina 2015-2019 syntyneet vähentämättömät luovutustappiot siirtyvät vähennettäviksi ensisijaisesti muun omaisuuden luovutuksesta syntyvistä voitoista ja sen jälkeen käyttöomaisuusosakkeiden ja -kiinteistöjen veronalaisista myyntivoitoista.
Konserniavustuksen käyttö laajenee
Kun osakeyhtiöiden verotukseen sovelletaan elinkeinoverolakia, kuuluu yhteisö konserniavustuksen piiriin riippumatta siitä, pidetäänkö sen toimintaa elinkeinotoimintana. Aiemmin edellytyksenä oli, että sekä antaja että saaja harjoittavat elinkeinotoimintaa. Konserniavustuksen piiriin tulevat siis jatkossa mm. kiinteistötoimintaa harjoittavat ja osakeomistuksia hallinnoivat holdingyhtiöt, jotka eivät aiemmin ole voineet antaa eivätkä saada konserniavustusta.
