Työlainsäädäntöön on viimeisen 12 kuukauden aikana tullut useita työnantajan asemaa parantavia ja hallinnollista taakkaa keventäviä uudistuksia. Muutosten tavoitteena on edistää työllisyyttä, talouskasvua ja yritysten kilpailukykyä.
Muutosneuvotteluvelvoitetta kevennettiin
Yhteistoimintalain muutosneuvotteluja koskeva soveltamisraja nousi 50 työntekijään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että säännöllisesti alle 50 työntekijää työllistävien yritysten ei pääsääntöisesti tarvitse enää käydä muutosneuvotteluja tilanteessa, jossa harkinnassa on työvoiman vähentäminen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.
Samalla muutosneuvottelujen neuvotteluajat lyhenivät puoleen siten, että irtisanottavien työntekijöiden määrästä riippuen neuvotteluaika on seitsemän (7) päivää tai kolme (3) viikkoa, mikäli muutosneuvotteluissa ei toisin sovita.
Alle 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä koskee muutosneuvottelujen sijaan selvitysvelvollisuus, jossa käsitellään irtisanomisen perusteita ja vaihtoehtoja. Selvitystilaisuus pidetään työntekijän kanssa henkilökohtaisesti, eikä menettelyyn liity erityisiä määräaikoja. Selvitysvelvollisuuden toteutuminen tulee kuitenkin dokumentoida huolellisesti.
Muutos mahdollistaa yritysten nopeamman reagoinnin yritystoiminnan muutostilanteisiin ja vähentää muutosneuvotteluihin liittyvää hallinnollista taakkaa.
Henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta kevennettiin
Työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste keveni siten, että irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy aiemman asiallisen ja painavan syyn sijaan.
Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin työntekijän velvoitteiden rikkomista tai laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä. Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioidaan kokonaisharkinnalla.
Työsopimusta ei edelleenkään saa irtisanoa, ennen kuin työntekijälle on kirjallisella varoituksella annettu mahdollisuus menettelynsä korjaamiseen. Irtisanomiseen eivät myöskään saa vaikuttaa syrjivät syyt.
Määräaikaisia työsopimuksia helpotettiin
Työnantajille tuli mahdollisuus tehdä enintään vuoden pituinen määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä tilanteessa, jossa kyse on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneen viiden vuoden aikana.
Työnantajalle jäi kuitenkin velvollisuus tarjota työtä määräaikaiselle työntekijälle, jos työnantaja määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä samaan tai vastaavaan tehtävään. Työn tarjoamisvelvollisuuden kesto vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta.
Muutos mahdollistaa matalamman rekrytointikynnyksen tilanteissa, joissa määräaikaisuudelle ei muutoin ole perusteltua syytä.
Lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin
Lomautuksiin liittyvä ilmoitusaika lyheni puoleen siten, että jatkossa työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään seitsemän (7) päivää ennen lomautuksen alkamista.
Muutos nopeuttaa lomautusten täytäntöönpanoa ja mahdollistaa siten ketterämmän reagoinnin yritystoiminnan muuttuneisiin tilanteisiin.
Takaisinottovelvollisuutta rajoitettiin
Taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisiin liittyvä takaisinottovelvollisuus poistui säännöllisesti alle 50 työntekijää työllistäviltä yrityksiltä.
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta tarjota työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanotulle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän (4) tai kuuden (6) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Muutos laajentaa työnantajan rekrytointimahdollisuuksia tilanteissa, joissa työvoimaa on hiljattain jouduttu vähentämään taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.
Jos jokin muutos koskettaa yrityksesi arkea, ole yhteydessä – autamme mielellämme.
Johanna Uusitalo
työoikeusjuristi, varatuomari
johanna.uusitalo@angelma-makela.fi
044 3645 800